Anu Warinowski,
operatiivinen johtaja/FinTED, anuwar@utu.fi
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann,
akateeminen johtaja/FinTED, mirmik@utu.fi
Reeta Lehto,
erikoistutkija-projektipäällikkö/FinTED, rjvirr@utu.fi
Suomeen valmistellaan parhaillaan opettajankoulutuksen tietovarantoa (Finnish Teacher Education Datbase, FinTED) yhteistyössä kahdeksan yliopiston kanssa. FinTED-verkosto käynnisti toimintansa vuonna 2020. Hankkeella on Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä rahoitus vuoden 2025 loppuun. Konkreettinen rakentamistyö on päässyt kunnolla käyntiin kuluvana vuonna. FinTED on siis perustamisvaiheessa oleva aineistotutkimusinfrastruktuuri, joka kokoaa yhteen opettajankoulutuksen moninaiset aineistot sekä aineistojen kanssa operoivat toimijat.
FinTED juontaa juurensa OVET-hankkeeseen (2017–2022, ks. https://sites.utu.fi/ovet/ ), jossa kehitettiin opettajankoulutuksen yhteinen soveltuvuuskoe kahdeksaan yliopistoon ja useampaan opettajankoulutukseen (luokanopettajan, erityisopettajan, käsityön aineenopettajan, kotitalouden aineenopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan sekä ohjausalan koulutukset). Tätä varten laadittiin opettajan osaamisen malli (MAP-malli) ja pyrittiin tekemään opettajankoulutuksen valintojen vaikuttavuusmalli (Metsäpelto ym., 2021). Uudenlainen opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe otettiin käyttöön vuonna 2020. Yhtä aikaa muutettiin myös yliopistotutkinnon pisteytystä ja VAKAVA-kokeesta tuli aineistokoe. Näiden yhtäaikaisten valintakoemuutosten seuraamista varten aloitettiin vuonna 2020 ns. Baseline-aineistojen keruu (nyk. KASVU ks. https://sites.utu.fi/finted/kasvu/ ). Nämä laajat pitkittäisaineistot, jotka kerätään soveltuvuuskokeen kautta opettajankoulutukseen valituilta, muodostavat FinTEDin perusaineiston.
Opettajankoulutuksen alan empiirisiä tutkimuksia on Suomessa viime vuosina tehty enenevässä määrin, mutta aineistot ovat usein suppeita ja koskevat yksittäistä tutkinto-ohjelmaa eikä oppimisen prosesseihin päästä kiinni (ks. Koski, Metsäpelto, Kyllönen & Poikkeus, tulossa). OVET-hankkeen aikana huomattiin, että opettajankoulutuksessa kerättävät aineistot ovat sirpaleisia ja hajallaan sijaitsevia, eivätkä ne ole keskenään yhdistettävissä. Näin tutkimuksen tekeminen on hidasta ja hankalaa. Lisäksi aineistojen pienuuden vuoksi kokonaiskuvaa suomalaisesta opettajankoulutuksesta on hankala muodostaa – varsinkin kun yliopistojen koulutukset voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Kattavaa tutkimustietoa ja siten kokonaiskäsitystä suomalaisen opettajankoulutuksen laadusta ei tällä hetkellä ole. Tähän tarpeeseen FinTED vastaa (Mikkilä-Erdmann, Heikkilä, Iiskala & Warinowski, tulossa).
OVET-hankkeessa sai alkunsa myös FinTEDin kansallinen kahdeksan yliopiston kattava yhteistyöverkosto. Hankkeessa ovat mukana Turun (koordinointi), Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopistot sekä Åbo Akademi. Hankkeen tavoitteena on laajeta kattamaan koko suomalainen opettajankoulutus. FinTEDin tavoitteissa yhdistyvät yliopistojen perustehtävät: tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hankkeen tavoitteina ovat:
• opettajankoulutuksen tutkimuksen laadun ja määrän kehittäminen
• opettajankoulutuksen tutkimusperustainen kehittäminen ja tietojohtaminen
• opettajien tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi
• opettajien ja opettajankouluttajien osaamisen ja opettajuuden vahvistaminen
• opettajankoulutuksen kansallisen yhteistyön (ml. kansalliskielet) kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen.
Opettajankoulutuksen tutkimusperustainen kehittäminen yliopistoyhteistyönä
FinTED-hankkeella on kolme keskeistä periaatetta: tutkimusperustaisuus, yhteistyö ja autonomia. Hankkeen tutkijoille, opiskelijoille ja hallinnon työntekijöille tarjoamat valmiit aineistot mahdollistavat opettajankoulutuksen tutkimusperustaisen kehittämisen. Osaltaan FinTED vastaa Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa 2022–2026 (OKM, 2022) esitettyyn ennakointi- ja opiskelijavalintatavoitteeseen ”korkeakoulut kehittävät keskeisten sidosryhmien kanssa opettajatarpeiden ennakointia” sekä ”korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja yhteistyössä tutkimusperustaisesti”. Ennakoinnissa näkökulmana on erityisesti osaamisen kehittyminen opettajankoulutuksen aikana. Lisäksi FinTED osallistuu kehittämisohjelman toisen tavoitteen toteuttamiseen ”opettajien osaamisen kehittyminen on tutkimusperustaista ja jatkuvaa”. Opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuus ei saa olla vain hokema, vaan perustua aidosti toimintaan.
FinTED-hankkeessa tutkimusperustaisuuden vahvistamisen lisäksi keskeisenä näkökulmana on yhteistyö. Yliopistoissa aineistot ovat yhteisesti käytössä tutkijoille, opiskelijoille ja hallinnon työntekijöille. Tämä työ alkoi käytännössä jo 2017. Tavoitteena tietovarannolla on käynnistysvaiheen jälkeen laajentua kattamaan koko suomalainen opettajankoulutus mukaan lukien ammatillinen opettajankoulutus. Yhteistyöverkostotoiminnan vahvistaminen opettajankoulutuksessa on hankkeen keskeinen tavoite. Yliopistojen tukena on yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana keskeiset kansalliset toimijat ja kansalliset sidosryhmät, kuten Opettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen verkosto eTED. Hankkeen tukena on lisäksi opettajankoulutuksen vahva kansainvälinen tutkijaverkosto. FinTED vastaa opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2022–2026 kolmannen tavoitteen ”opettajankoulutus ja opettajien jatkuva oppiminen vahvaksi yhteistyöllä ja verkostoilla” toteuttamiseen.
Yhteistyön lisäksi hanke perustuu yliopistojen toimijuuteen ja autonomiaan. Tietoja ei kerätä ulkopuolisten tahojen aloitteesta tai niitä varten, vaan yliopistojen oman toiminnan tutkimusperustaisen kehittämisen mahdollistamiseksi. Toimijuus ja autonomia ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan piirteitä, jotka näkyvät vahvasti mm. kouluissa opettajien autonomiana. Haluamme pitää kiinni korkeakoulun autonomiasta myös FinTED-hankkeessa.
Miksi opettajankoulutuksen kehittäminen tarpeen?
Suomalainen koulutusjärjestelmä on kansainvälisessä tarkastelussa ollut lippulaivamme ja sen rakentajana suomalaista opettajankoulutusta on arvostettu kansainvälisesti. Suomalaisen opettajankoulutuksen laatua on totuttu pitämään korkeana. Miksi silti kehittäminen on tarpeen?
Opettajankoulutukseen kohdistuu eri suunnista monia toiveita ja paineita. Viimeaikaiset globaalit ja kansalliset haasteet asettavat opettajankoulutukselle entisestään lisävaatimuksia. Globaaleista haasteista suurimpia ovat ilmastokriisi sekä turvallisuustilanteen vaikutukset. Nämä ovat kiireellisiä toimia vaativia ja suuruusluokaltaan valtavia. Miten koulu valmistaa kestävään tulevaisuuteen?
Kansallisella tasolla kouluun liitetty keskustelu on ollut viime aikoina vilkasta ja tulokulmina ovat olleet lähinnä ongelmat ja haasteet. Näitä koulutusjärjestelmään liitettyjä haasteita ovat mm. osaamistason lasku, polarisaatio- ja eriytymiskehitys, ikäluokkien pieneneminen, työelämän muutokset ja jatkuva oppiminen. Keskusteluissa on tuotu esiin useita haasteita ja koulun epäonnistumisestakin on puhuttu. Kun keskustellaan koulusta, puhutaan implisiittisesti aina myös opettajankoulutuksesta. Voidaan siis sanoa, että opettajankoulutukseen ja sen laatuun kohdistuu tällä hetkellä erityisiä paineita.
Myös tutkimuksen puolella suomalaisen koulutusjärjestelmän ja opettajankoulutuksen laadusta on tuotu viime aikoina esiin myös kriittisiä näkökulmia. Opettajankoulutuksen koherenssissa olisi parantamisen varaa (Metsäpelto ym., tulossa; Mikkilä-Erdmann ym., tulossa). Moninaisuuden huomioinnissa opettajankoulutuksessa olisi edelleen kehitettävää (ks. Thrupp ym., 2023). Baseline-aineistojen perusteella tiedämme, että opettajankoulutuksessa on opiskelijaryhmiä, joilla on akateemisia haasteita (Vilppu ym., 2022 ja Vilppu ym., 2023).
FinTED on koko Suomen hanke, jossa tehdään ennakoivaa tulevaisuustyötä. Hankkeella halutaan olla vaikuttamassa suomalaisen opettajankoulutuksen laadun kehittämiseen ja sen kautta suomalaisen koulutusjärjestelmän laatuun. Vaikutus voi yhteistyökumppanien avulla ulottua myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Opettajankoulutuksella on laajojen vaikutusten lisäksi ajallisesti pitkä vaikutus. Nyt opettajaksi opiskelevat ovat töissä vuosikymmenten ajan ja heidän oppilaansa työelämässä vielä lähes sadan vuoden kuluttua. Opettajankoulutuksella rakennetaan tulevaisuutta.
Lähteet
Koski, J., Metsäpelto, R.-L., Kyllönen, M. & Poikkeus, A.-M. (Submitted). Finnish Student Teachers as a Focus of Teacher Education Research: A 10-Year Scoping Review.
Metsäpelto R.-L., Warinowski, A., Poikkeus, A.-M. & Mikkilä-Erdmann, M. (In press). Fostering Coherence in Teacher Education: Insights from Finland. Teoksessa V. Domovic, G. Doetjes, M. Mikkilä-Erdmann & K. Zaki (toim.) Coherence in European Teacher Education: Models, Concepts, and Empirical Perspectives. Springer.
Metsäpelto, R.-L., Poikkeus, A-M., Heikkilä, M., Husu, J., Laine, A., Lappalainen, K., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M. & Warinowski A. In collaboration with Iiskala, T., Hangelin, S., Harmoinen, S., Holmström, A., Kyrö-Ämmälä, O., Lehesvuori, S., Mankki, V. & Suvilehto, P. (2021). A Multidimensional Adapted Process Model of Teaching. Educational Assessment, Evaluation & Accountability. https://doi.org/10.1007/s11092-021-09373-9
Mikkilä-Erdmann, Heikkilä, M., IIskala, T. & Warinowski, A. (In press). Research-based teacher education – A Finnish perspective. Teoksessa V. Symeonides (Ed.) Enchancing the value of teacher education research: Implications for policy and practice. BRILL.
Mikkilä-Erdmann, M., Erdmann, N, & Nummi, J. (In press). Exploring Finnish student teachers’ perceived coherence of their study program. Teoksessa V. Domovic, G. Doetjes, M. Mikkilä-Erdmann & K. Zaki (toim.): Coherence in European Teacher Education: Models, Concepts, and Empirical Perspectives. Springer.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026. Saatavilla 9.10.2023: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164087/OpettajankoulutuksenKehittamisohjelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Thrupp, M., Seppänen, P., Kauko, J. & Kosunen, S. (toim.) (2023). Finland’s Famous Education System: Unvarnished Insights into Finnish Schooling. Springer Nature. https://doi.org/10.1007/978-981-19-8241-5
Vilppu, H., Laakkonen, E., Laine, A., Lähteenmäki, M., Metsäpelto, R-L., Mikkilä-Erdmann, M. & Warinowski, A. (2023). Learning strategies, self‐efficacy beliefs and academic achievement of first‐year preservice teachers: a person‐centred approach. European Journal of Psychology of Education. https://doi.org/10.1007/s10212-023-00729-x
Vilppu, H., Mankki, V., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M. & Warinowski, A. (2022). Debunking the myth of high achievers in Finnish primary teacher education: first-year preservice teachers’ learning strategies and study success. European Journal of Teacher Education. https://doi.org/10.1080/02619768.2022.2047175
FinTED-verkkosivut:
• suomeksi: https://sites.utu.fi/finted/
• ruotsiksi: https://sites.utu.fi/finted/sv/
• englanniksi: https://sites.utu.fi/finted/en/
Comments