Sai Väyrynen,
hankejohtaja/GINTL, sai.vayrynen@helsinki.fi
Veera Virmasalo,
hankepäällikkö/GINTL, veera.i.virmasalo@jyu.fi
Maaria Manyando,
hankekoordinaattori/GINTL, maaria.manyando@helsinki.fi
Tea Kangasvieri,
hankekoordinaattori/GINTL, tea.s.m.kangasvieri@jyu.fi
Asiasanat: kansainvälistyminen, koulutusalan kehitysyhteistyö, verkostot, globaali etelä
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) perää korkeakouluilta lisääntyvää kansainvälistymistä. Koulutusvienti puolestaan on ollut hallitusohjelmatavoitteena 2010-luvun alkupuolelta saakka, ja sitä ovat edistäneet muiden muassa OKM ja opetushallitus (OPH). Viimeisimpänä lisäyksenä valtionhallinto on kaavaillut Suomelle "kokoaan suurempaa” (OKM, 2022) roolia koulutusalan kehitysyhteistyössä – siis siinä toimien kokonaisuudessa, jolla yhtäältä edistetään heikoimmassa asemassa olevien maiden ja ihmisten koulutusta lahjamuotoisen rahoituksen turvin, ja johon toisaalta kietoutuu moninaisia maailmanpoliittisia ja taloudellisia intressejä (Koponen & Seppänen, 2016). Yksi Suomen painopisteistä koulutusalan kehitysyhteistyössä on ulkoministeriön (UM) mukaan ”vahvistaa opettajien, koulujen ja koulutuksen järjestäjien edellytyksiä parantaa oppimista ja oppimistuloksia”.
Vuonna 2018 ulkoministeriö julkisti koulutusalan kehitysyhteistyöstä raportin Stepping Up Finland’s Global Role in Education. Sen suosituksiin kuului, että kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen korkeakoulutoimijoiden pitäisi aktivoitua koulutusalan kehitysyhteistyössä. UM:n ja OKM:n puolestaan pitäisi tarjota meille kannustimia ja ottaa meitä mukaan neuvottelupöytiin, joissa yhteistyötä suunnitellaan. (Reinikka, Niemi & Tulivuori, 2018, s. 56, 62–63.) Tätä niin kutsuttua ”Reinikan raporttia” on todennäköisesti osaksi kiittäminen siitä, että OKM nosti opetuksen ja oppimisen yhdeksi korkeakoulujen kansainvälistymisen pääteemoista rahoituskaudella 2021–2024. Silloin ministeriö korvamerkitsi kaikkiaan 55,6 miljoonaa euroa korkeakoulujen perusrahoituksesta kahdeksalle globaaliverkostolle, joista yksi oli Global Innovation Network for Teaching and Learning, lyhyemmin GINTL (OKM, ei pvm.).
GINTL-verkoston koordinaatio on jaettu Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kesken. Kolmen vuoden ajan olemme edistäneet korkeakoulujen kansainvälistymis- ja kehitysyhteistyötä oppimisen, opetuksen ja opettajankoulutuksen kontekstissa. Mitä on opittu? Viimeiseen rahoitusvuoteen 2024 lähtiessämme keräsimme GINTL-verkoston osallistujilta kokemuksia yhteistyön kehittymisestä verkkokyselyn (GINTL, 2024) ja kahden työpajan avulla. Pohdimme myös koordinaatiotyössä tekemiämme havaintoja.
Kuinka korkeakoulut käyttivät GINTL-rahoitusta?
Globaalista nimestään huolimatta GINTL:n tehtävä on ollut keskittyä kolmeen maantieteelliseen alueeseen – Afrikan mantereeseen, Intiaan ja Kiinaan. Verkoston alkuperäinen tehtävänanto sisälsi laajan kirjon erilaisia intressejä Suomen maakuvan kohentamisesta ja kansainvälisestä opiskelija- ja osaajahoukuttelusta kestäviin kumppanuuksiin ja globaalin koulutuskriisin ratkaisemiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ei pvm.). OKM:n toivomassa toteutustavassa oli tärkeää suomalaisten korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö kumppanimaihin suuntautuvissa aloitteissa. GINTL-verkostoon ilmoittautui kaksikymmentä yliopistoa ja ammattikorkeakoulua, joissa useimmissa tarjotaan myös opettajankoulutusta.
Korkeakoulujen keväällä 2021 yhdessä laatimasta suunnitelmasta huolimatta kukin korkeakoulu kuitenkin päätti itsenäisesti, miten GINTL-rahoituksensa käyttää. Osa jatkoi jo olemassa olleita kahdenvälisiä hankkeita omien etelän kumppaneidensa kanssa. Toiset loivat mahdollisuuksia, joiden avulla henkilökunta saattoi hakea siemenrahoitusta uusiin hankkeisiin tai sijoittaa työtunteja aloitteisiin, joihin osallistui useampia verkoston korkeakouluja. Koska korkeakoulut ovat itsenäisiä toimijoita, kattavaa listaa GINTL-rahoituksen käytöstä ei ole. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että opetusta ja oppimista on tarkasteltu laajasti. Rahoituksella toteutettiin aktiviteetteja, hankkeita ja tunnustelevaa työtä, jotka edistivät kumppanuuksia, tutkimusta, liikkuvuutta, korkeakoulujen kansainvälisiä opetussisältöjä, sekä molemminpuolista ymmärrystä ja osaamista. Opettajankoulutukseen liittyviä yhteistyöaloitteita ei kuitenkaan ole syntynyt siinä määrin kuin OKM globaaliverkostoja perustaessaan ehkä toivoi.
Mitä verkostokoordinaatio teki?
Verkostokoordinaation työn kohderyhmiä olivat suomalaisten korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat kasvatustieteissä ja lähialoilla, koulutusalan kansainvälistymistä Suomessa edistävät tahot, sekä verkoston kohdealueilla olemassa olleet ja uudet partnerikorkeakoulut ja muut toimijat. Korkeakoulutoimijoiden kiinnostusta globaalin etelän yhteistyöhön pyrittiin vahvistamaan, mahdollisuuksia yksilöiden verkostoitumiselle luomaan ja kumppanuusosaamista vahvistamaan. Henkilöstölle järjestettiin esimerkiksi lyhyitä, muutaman kuukauden välein aamukahviaikaan toteutettuja GINTL Coffee Chats -webinaareja , joissa GINTL-korkeakoulut vuorotellen toivat esille haluamiaan globaalin koulutuksen kysymyksiä. Muita esimerkkejä henkilöstölle suunnatuista toimista olivat kumppanuuksia koskeva tutkimus, uutiskirje, verkkosivu ja verkostomatkat Kiinaan ja Intiaan, sekä väitöskirjaopiskelijoille suunnatut tutkimusmetodityöpajat.
Koordinaatio onnistui myös kehittämään mahdollisuuksia suomalaisten korkeakoulujen yhteisille kumppanuuksille globaalin etelän toimijoiden kanssa. Tällainen yhteistyö poiki esimerkiksi Ruandaan sijoittuvan korkeakoulupedagogiikkaa ja laadunvarmistusta kehittävän HEP-TED -hankkeen, jonka alulle panevana ja eri toimijoita kokoavana voimana oli Suomessa asuvien ruandalaisten kehitysyhtiö. Intialaisen Azim Premji -yliopiston kanssa puolestaan järjestettiin tiedonjakoseminaarien sarja, jossa käsiteltiin suomalaista ja intialaista tutkimusta ja opettajankoulutusta esimerkiksi matematiikkaan, luonnontieteisiin tai kielikasvatukseen liittyen.
Opiskelijoita verkostokoordinaatio tavoitteli tukemalla Jyväskylän yliopistossa opiskelijoiden vuosittain järjestämää kestävän kehityksen seminaaria. Tuki kattoi muun muassa kutsuttujen, kansainvälisten puhujien matkakustannuksia ja muilta Suomen paikkakunnilta seminaariin matkustavien opiskelijoiden matkakustannuksia. Lisäksi GINTL-koordinaatio järjesti itse graduvaiheen opiskelijoille vuosittaisen tutkimusseminaarin, jossa he pääsivät esittelemään opetuksen globaaleja ilmiöitä käsitteleviä gradujaan ja saamaan palautetta niin vertaisopiskelijoilta, väitöskirjatutkijoilta kuin seminaariin osallistuneilta tutkijoilta.
Verkostokoordinaatio myös pilotoi opiskelijavaihdon konsepteja Intiaan ja Malesiaan. Kasvatustieteiden opiskelijavaihto, ja erityisesti globaaliin etelään suuntautuva vaihto, on ollut vähäistä (Conolly, Lampinen & Lehtomäki, 2021). Piloteista saatuja kokemuksia esitellään Helsingissä kesäkuussa 2024 Reimagining Teachers and Teacher Education for Our Futures -konferenssissa, jota ennen järjestetään kaksipäiväinen GINTL Dialogue -tapahtuma.
Kotimaassa verkostokoordinaatio osallistui Reinikan raportin julkaisun jälkeen perustettuun Koulutus kehittyvissä maissa -työryhmään, jonka tehtävänä on visioida ja koordinoida koulutusalan kehitysyhteistyön monitoimijayhteistyötä – sitä kuinka ministeriöt, OPH, yritykset, kansalaisjärjestöt ja korkeakoulut yhdessä voisivat rakentaa Suomesta koulutusalan kehitysyhteistyön kärkitoimijaa.
GINTL-kohdealueista erityisesti Intiassa tehtiin työtä, joka lisäsi suomalaisten korkeakoulujen tunnettavuutta kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen alalla. Alan Suomi–Intia -yhteistyötä on aiemmin ollut hyvin vähän. Nyt järjestettiin yhdessä Pohjoismaiden Intia-keskuksen ja Intian opetushallituksen NCERT:n kanssa verkkoluentosarjoja, joilla oli useiden tuhansien ihmisten yleisö Intiassa. Lisäksi järjestettiin myös kutsuseminaari New Delhissä.
Mitä mahdollisuuksia ja haasteita olemme tunnistaneet?
Kiinnostusta on, aikaa ei. Suomalaisissa korkeakouluissa on kiinnostusta kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa. Samoin GINTL:in kohdealueilla on kiinnostusta kumppanuuksiin suomalaisten opettajankoulutuksen toimijoiden kanssa. Suomalaisissa korkeakouluissa on kuitenkin käynnissä monta muutosta, jotka ovat lisänneet opettajankouluttajien työmäärää ja painetta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi kasvaneet opiskelijamäärät, rahoituksen kytkeytyminen valmistuneiden määrään ja opiskelijoiden toimeentulon kytkeytyminen entistä enemmän valmistumisaikaan ja opintopisteisiin. Moni henkilökunnan jäsen olisi kiinnostunut osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin, mutta työsuunnitelmissa ei ole tilaa. Näyttää siltä, että kansainvälistymistä ja kansainvälisyyttä ei mielletä osana opetusta, ja tutkimukseenkin se kuuluu vain silloin, kun rahoitus tulee perusrahoituksen ulkopuolelta. Kansainvälistymistyö vaatii resursseja, jotka vapauttavat aikaa.
Verkostomainen toimintaote voisi palvella monia eri tavoitteita, kuten resurssien – ajan ja osaamisen – yhdistämistä, työnjakoa, tiedon tehokkaampaa jakamista. Verkoston ja kestävien kumppanuuksien luominen sekä Suomessa että kohdealueilla vaatii kuitenkin paljon kauemmin kuin GINTL:lle ja muille globaaliverkostoille annettu nelivuotiskausi.
Monta syytä olla kiinnostunut – mahtuvatko ne samaan pöytään? Kasvatustieteiden kansainvälistymistyön ja koulutusalan kehitysyhteistyön tärkeänä pitämiseen liittyy monia eri motiiveja, joista osa voi olla myös ristiriidassa keskenään. Yksi tuntee tarvetta auttaa, toinen julkaista huippujulkaisuissa, kolmas oppia muita ymmärtämisen tapoja, ja neljäs ehkä jotain muuta. Jos nykyisen tai tulevan verkostotoiminnan on tarkoitus puhutella erilaisia motiiveja, se voi olla haastavaa. Toisaalta saattaa olla myös niin, että motiivien moninaisuudesta syntyy tarpeellista vuoropuhelua, joka parhaimmillaan voisi johtaa uudenlaiseen yhteistyöhön niin suomalaisten toimijoiden kuin heidän kumppaneidensa kanssa.
Neuvottelupöytään meneminen kannattaa – ja ehkä kutsu tulee helpommin verkostolle. Jos korkeakoulut itse eivät istu neuvottelupöydissä, muut toimijat tekevät olettamuksia korkeakoulujen intresseistä ja toimintatavoista ja -mahdollisuuksista. Olemme myös huomanneet, että verkosto saa helpommin kutsuja globaaleja opetusta ja koulutusta käsitteleviin kansallisiin ja kansainvälisiin foorumeihin kuin yksittäiset korkeakoulut. Myös siksi jonkinlainen verkostotoiminnan jatkaminen saattaisi olla järkevää myös sen jälkeen, kun GINTL:n rahoituskausi loppuu. Korkeakoulujen yhteinen verkosto voi tuoda esille korkeakoulujen intressit kansainvälisessä yhteistyössä.
Kansainvälistymistä täytyy edistää myös kotona. Kansainvälistymisestä puhuttaessa unohdetaan helposti kotikansainvälisyys. Juuri tällä työllä saattaisi olla erityisen suuri myönteinen vaikutus korkeakoulujen kykyyn pitää huolta ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista. On myös tarve kouluttaa paljon kysyttyjä opetuksen suomalaisia asiantuntijoita niin lyhyt- kuin pitkäaikaisiin kansainvälisiin tehtäviin.
Kun tarkastellaan kansainvälisissä järjestöissä toimivia ja toimineita suomalaisia opetus-ja koulutusalan asiantuntijoita, tulos on hieman yllättävä. Vain neljänneksellä on jokin opetus- ja koulutusalan koulutus, alle puolet on tehnyt alan töitä Suomessa, ja samoin alle puolet seuraa aktiivisesti kotimaan koulutuspolitiikkaa käsitteleviä keskusteluja (Santos ym., 2022). Näistä asiantuntijoista on jatkuva kysyntä, sillä brändityö on tehnyt tehtävänsä ja suomalainen koulutus kiinnostaa. Pelkästään suomalaisen koulutuksen osaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan asiantuntijoilla pitäisi olla osaamista myös globaaleista koulutuksen kysymyksistä. Opettajankoulutuksen kotikansainvälistymiseen tarvitaan niin ikään globaaleja sisältöjä. Nämä sisällöt eivät ole välttämättömiä vain kansainvälisisiin tehtäviin suuntautuville opiskelijoille vaan myös Suomessa opettaville opettajille koko ajan kansainvälistyvämmässä ja monimuotoistuvassa yhteiskunnassamme. Tärkeää on myös muistaa ne mahdolliset roolit, joita suomalaista koulutusjärjestelmää tuntevilla, Suomessa opiskelleilla tai täällä asuvilla globaalin etelän maista tulevilla henkilöillä voisi olla koulutusalan kansainvälisessä yhteistyössä.
***
Lopuksi
Verkostoa ei rakenneta pikaisesti eikä sitä istuteta väkipakolla korkeakoulukenttään. Verkoston pitää olla mielekäs ja inspiroiva ja saada aikaan konkreettisia tuloksia. Kolmen vuoden aikana on luotu pohjaa suomalaisten korkeakoulujen ja niiden etelän kumppaneiden väliselle vahvemmalle yhteistyölle kasvatustieteissä ja lähialoilla. On myös nostettu korkeakoulujen ääntä koulutusalan kehitysyhteistyön piirissä Suomessa. Uskomme, että korkeakoulujen yhteistyö voi jatkossa vahvistua, kunhan löydetään sopiva tapa, jolla voidaan tukea kansainvälisistä koulutuskysymyksistä kiinnostunutta henkilökuntaa ja opiskelijoita yhdistämään voimansa yli korkeakoulurajojen. Olet sydämellisesti tervetullut pohtimaan näitä asioita kanssamme GINTL Dialogue -tapahtumaan Helsingin yliopistolle 17. –18.6.2024.
Lähteet:
Global Innovation Network for Teaching and Learning (2024) GINTL Lessons Learnt Survey Results 24.2.2024. Power point -esitys. https://gintl.org/wp-content/uploads/gintl-ll-survey-results-jan-2024.pptx
Conolly, J., Lampinen, J., & Lehtomäki, E. (2021). Finnish teacher education students' practical training and exchange in developing countries: A commissioned study for the Finnish Ministry for Foreign Affairs. University of Oulu. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/36787
Koponen, J. & Seppänen, M. (2016). Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö: lupaukset ja ristiriidat. Teoksessa J. Koponen, A. Kervinen, J. Lanki & M. Sato (Toim.). Kehityksen tutkimus: johdatus perusteisiin. Gaudeamus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2022). Afrikka-toimenpideohjelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:15. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164060
Opetus- ja kulttuuriministeriö (päiväämätön). Korkeakoulujen strategisen perusrahoituksen kansainvälisyysohjelma. https://okm.fi/kansainvalisyysohjelma-ja-globaaliverkostot
Reinikka, R., Niemi, H., Tulivuori, J., (2018). Stepping Up Finland’s Global Role in Education. Ministry for Foreign Affairs of Finland/Niras. https://um.fi/documents/35732/0/UM_case_education_loppuraportti.pdf
Santos, Í., Pekkola, E., Abebe, R., Kujala, E-N., Kivistö, J., Ilola, H. (2022). The Presence and Influence of Finnish Education Sector Expertise in International Organisations. Publications of the Ministry for Foreign Affairs 2022:8. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-281-342-8
Comments